Tapahtumaa....

Viimeisiä lomapäiviä viedään ja vauhti tuntuu sen kuin vaan lisääntyvän....ihan konkreettisesti. Kuvia ei ole todisteena, mutta voinpa vähän kertoa.

Lähdin toimittamaan asioita kylälle ja sainkin ne suoritettua. Ajattelin vielä, että pistäydyn nopeasti deodorantin ostossa Maxissa. Ajelin auton parkkiin ja kiiruhdin kauppaan. Tulin pian takaisin ja hämmästykseni oli valtaisa..autoa ei näkynyt missään! Vieressä oli kyllä sama pakettiauto, joka oli siinä tullessakin, joten parkkiruutu oli oikein. Oliko auto varastettu keskellä kirkasta päivää kaupan pihasta? Epäuskottava ajatus.

Kohta pakettiauton mies ja toinen mies kysyvät minulta, että etsiikö rouva autoa. Tietenkin vastaan hämmentyneenä myöntävästi ja kohta miehet kertovat sen olevan ison parkkialueen toisella puolella pöpelikössä. Sinne kävellessämme kertovat nähneensä sen lähtevän liikkelle ja viettävä alue kun oli, vauhti oli kiihtynyt niin, että eivät olleet uskaltaneet pysäyttää sitä. Käsijarru....

Siellä se muutaman metrin syvässä ojassa kökötti pienten koivujen juurella tiukasti. Oli ohittanut lyhtypylvään parinkymmenen sentin päästä.. Jokin varjelus oli matkassa kuitenkin, ettei kukaan jäänyt alle ja kun hinausauto oli vetänyt sen ylös, vauriotkin osoittautuivat niin pieniksi, että pääsin sillä kotiin. Se kyllä täytyy vielä tutkia tarkemmin. Tästälähin muistan varmasti vetää käsijarrun niin tiukalle, että soi  ;) "Muutama" ruma sana tuli, harmitti, osin naurattikin ja myöhemmin vähän itkettikin.